Pitkälahden Puutarhakerho on perustettu Ruusun-päivänä 4.5.1959.
Perustava kokous pidettiin Pitkälahden koulun pihalla ja paikalla oli
29 henkilöä. Päätettiin perustaa Puijon Maamiesseuran alaosastona
toimiva puutarhakerho, jonka nimeksi tuli Pitkälahden Puutarhakerho,
ja kerhon toimialueeksi määrättiin Pitkälahden koulupiiri.
Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin 6 jäsentä. Puheenjohtajaksi
Toivo Stjärna, vpj:ksi Aapeli Riipinen, sihteeriksi Olavi Savolainen,
rahastonhoitajaksi Viktor Jänis ja jäseniksi Teppo Burtsoff ja Helmi
Savolainen. Ensimmäiset tilintarkastajat ovat olleet Erkki Eskelinen
ja Antti Hänninen.
Jäsenmaksuksi määrättiin 100 mk yhdeltä perheenjäseneltä.
Ensimmäisenä vuonna kerhossa oli 24 jäsentä joista 17 oli miehiä
ja 7 naista, ja pienimmillään jäsenmäärä on ollut vuonna 1964,
jolloin oli 22 jäsentä. Kannatusjäseniä kerhoon on kuulunut alusta
alkaen. Toimintasuunnitelmat on tehty vuosittain ja ensimmäiset
suunnitelmat on olleet jo varsin monipuolisia. Kerhon alkuaikoina
on toimintaan kuuluneet erilaiset kurssit, haastehiihtokilpailut,
nappulakisat, retket, tupaillat tietokilpailuineen ja ohjelmineen,
sekä pikkujoulujuhlat.
Tärkeänä osana toimintaan on kuulunut jäsenperheiden pihan-
kunnostuskilpailu. Pöytäkirjan mukaan ensimmäinen pihakilpailu-
kesä on ollut vuonna 1965, ja palkintosijat ovat jakautuneet
seuraavasti:
1. Vihtori Jänis, Pitkälahti, 92 pistettä
2. Helli Stjärna, Pitkälahti, 88 pistettä
3. Alpo Keinänen, Särkilahti, 78 pistettä
Lisäksi saivat kiitosmaininnan kilpailun aikana tapahtuneesta
edistymisestä seuraavat henkilöt: Antero Antikainen, Jynkkä,
Arvo Turkki, Jynkkä, Tauno Lyytinen, Pitkälahti ja Olavi Savolainen,
Pitkälahti. Maatilapihoja on ollut mukana 2 kpl kilpaillen omassa
sarjassaan.
Pihanhoitokilpailusta on saatu palkintoina aitoja hopealusikoita.
Vuonna 1977 Suomen 60-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi
jaettiin parhaille pihakodeille Suomen liput pöytäkoossa,
seuraaville kynttilänjalat ja sinivalkoiset kynttilät.
60-luvulla kerhon taloutta ovat rasittaneet työvälineiden ja
kalusteiden hankinta. Ylimääräinen johtokunnan kokous vuonna
1962 päätti hankkia Ginge-merkkisen reppuruiskun + tarvittavat
aineet. Hoitajaksi ruiskulle määrättiin Toivo Stjärna. Vuokraa
perittiin 50 mk/jäsen, ei-jäsen sai maksaa 100 mk. Kangaspuut
hankittiin vuonna 1963. Hoitajaksi tuli Helmi Savolainen.
Kursseja on ollut varsin monipuolisesti: puutarhanhoito-,
voileipä-, vihannesruokien valmistus-, säilöntä-, taimilavojen
valmistus-, rikkaruohojen torjunta-, kukkasipulin hyötö-,
mansikan viljely-, marjapensaiden hoito ja harvennus- sekä
"hoksaa ja helpota siivouskurssi". Kilpailun aiheena on ollut
myös: "Kuka kasvattaa suurimman kasvin?"
Kerhon toiminta on perustunut alusta alkaen talkoohengen
vaalimiseen, ja samassa hengessä toimimme edelleenkin. Kodin
ympäristön ja pihapiirin viihtyvyys, siellä työskennellen ja
uurastaen oman käden työn tuloksista nauttien, kasvun suurta
tapahtumaa ihaillen ja lintujen konserttia kuunnellen,
kanssakäyminen naapureiden välillä. Eikö silloin kerho ole
täyttänyt tehtäväänsä?
